Parityö.
Lukekaa artikkelit läpi yhdessä keskustellen. Kirjoittakaa
vihkoonne niiden avulla analyysi, joka vastaa seuraaviin kysymyksiin
Apuna vi käyttää mös nettiä.
1.
Kuvaile tämän hetkistä pakolaistilannetta Euroopassa
2.
Mitä syitä tilanteeseen on
3.
Miten EU reagoi asiaan
4.
Mitä ongelmia tilanne tuottaa
5.
Missä maissa on nyt kriisi
6.
Mitä ratkaisuja voisi olla
7.
Mitkä maat ottavat eniten pakolaisia vastaan
Lähi-Idän
ja Afrikan hätä tuntuu Suomenkin rajoilla
Hs
26.6.2015
Euroopan
unionin alueelle pyrkivien siirtolaisten määrän huomattava kasvu
näkyy nyt myös Suomessa.Juhannuksen alla hakemuksen jätti ensimmäisen kerran yli kaksisataa turvapaikanhakijaa yhden viikon aikana.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen pitää hyvin mahdollisena, että turvapaikanhakijoiden määrä kaksinkertaistuu tänä vuonna viime vuoden noin 4 000:sta. "Jos hakijamäärä pysyy tällä tasolla loppuvuoden, päädymme 8 000 hakijaan."
Pelkästään tämän viikon maanantain, tiistain ja keskiviikon aikana saapui 114 turvapaikanhakijaa.
Heistä 34 oli Irakista, 22 Somaliasta ja 12 Albaniasta. Ukrainalaisia oli seitsemän, afganistanilaisia kuusi, syyrialaisia neljä.
Toukokuussa hakijoita saapui 518, kun aiemmin tänä vuonna kuukausikeskiarvo oli 338.
Takana on tasainen jakso, jolloin hakijamäärä oli 3 000–3 500 vuodessa. "Nyt ollaan kasvutrendin alussa. Etelä-Euroopan tilanteesta voi päätellä, että hyppäämme uudelle tasolle turvapaikanhakijoiden määrässä", Kuuluvainen sanoo.
EU on päättänyt tasata siirtolaisten Etelä-Euroopalle tuomaa painetta siirtämällä 40 000 Italiaan ja Kreikkaan tullutta syyrialaista ja eritrealaista turvapaikanhakijaa eri EU-maihin. Suomen osuus näistä EU:n sisäisistä siirroista on noin 800 turvapaikanhakijaa jaettuna kahden vuoden ajalle. EU jyvittää Suomelle myös osan kiintiöpakolaisista.
Tällä viikolla Suomen kanta EU:n maahanmuuttopolitiikkaan on jakanut hallituspuolueita, ja esimerkiksi se, supistaako hallitus Suomen kiintiöpakolaisten määrää vai ei, on vielä epäselvää.
EU:n sisäisesti siirtämien turvapaikanhakijoiden määrä ei kuitenkaan Suomen maahanmuuttoviranomaisia hetkauta. Isompi asia on, että turvapaikanhakijoiden määrä muutoin kasvaa vauhdilla.
EU:n siirtämien turvapaikanhakijoiden määrä vastaa Suomen kahden viikon aikana vastaanottamia turvapaikanhakijoita, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja Jorma Vuorio.
"Tuo joukko hujahtaa normaaliin prosessiin ja hakijamäärän kasvuun."
Myös Vuorio arvioi, että tänä vuonna Suomeen tulee 8 000 turvapaikanhakijaa, mikäli nykyinen tahti jatkuu. Kasvu johtuu siitä, mistä muuallakin Euroopassa – Irakin, Syyrian, Somalian ja Afganistanin kriiseistä.
"Suomi pääsee nyt osalliseksi muuttovirroista, vaikka on ollut niistä sijaintinsa vuoksi syrjemmässä. Tästä se alkaa, emmekä voi tietää, mihin tämä johtaa."
Turvapaikanhakijoiden määrä on ylittänyt 5 000:n vain kerran. Vuonna 2009 Suomeen tuli 5 988 turvapaikanhakijaa.
Suomeen tulevien määrä on kuitenkin pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jonne on tullut tänä vuonna 24 000 turvapaikanhakijaa. Ruotsi odottaa tälle vuodelle 80 000:ta turvapaikanhakijaa.
Suomessa taite hakijoiden määrän kasvussa osuu viime vuoden loppuun, Kuuluvainen sanoo.
"Kasvu on ollut vaivihkaista."
Vielä viime vuonna Maahanmuuttovirasto lakkautti kolme vastaanottokeskusta. Nyt vastaanottokeskuksiin on tehty 527 majoituspaikkaa, ja syyskuuhun mennessä tulee vielä 800 lisää. "Osa voi joutua ensin pariksi yöksi pelkälle patjalle."
Turvapaikkahakemusten käsittelyprosessi on mitoitettu 4 000 hakijalle. Toukokuussa keskimääräinen käsittelyaika oli 161 päivää, alle kuusi kuukautta.
Kun tulijoiden määrä kasvaa, käsittelyajat pitenevät, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä. "Käsittelyajat kaksinkertaistuvat."
Viime viikolla Maahanmuuttovirasto sai lisätalousarviossa 700 000 euroa lisärahaa hakemusten käsittelyyn. Summalla palkataan 25 käsittelijää loppuvuodeksi. Lisäksi vastaanottokeskusten toimintaan on ehdotettu 19,5 miljoonan euron määräaikaista lisärahoitusta.
Mitä lyhyempinä hakemusten käsittelyajat pysyvät, sitä pienemmät ovat kustannukset.
Vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa noin 40 euroa. Tuhannen turvapaikanhakijan majoittaminen maksaa valtiolle 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Pakolaiskriisin jäljet johtavat Syyriaan
Ulkomaat
22.8.2015 2:00
Jukka
Huusko Helsingin Sanomat Kirjoittaja on ulkomaantoimittaja.
EU:n
rajat ylittäneiden siirtolaisten määrä kohosi heinäkuussa yli
sadantuhannen.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun yhdessä kuukaudessa Eurooppaan saapuu yli satatuhatta siirtolaista, kertoo EU:n rajavalvontaviranomainen Frontex. Saapujien määrä oli yli kolminkertainen viime vuoden heinäkuuhun verrattuna.
Eurooppaan kohdistuva historiallisen massiivinen siirtolaiskriisi on täyttä totta. Se näkyy silmiemme edessä Välimeren turistisaarilta pieniin kainuulaiskyliin, missä ensimmäistä kertaa valmistaudutaan vastaanottamaan EU:n ulkopuolelta tulevia turvapaikanhakijoita.
Mistä moinen piikki johtuu?
Syyt löytyvät Syyrian, Irakin ja Afganistanin yhä pahenevista olosuhteista.
Toinen syy on se, että naapurimaiden pakolaiskiintiö (sanan kirjaimellisessa merkityksessä) on tullut täyteen.
Kolmas syy saattaa liittyä ilmastonmuutokseen.
Syyrian sota on jatkunut neljä ja puoli vuotta. Sodassa on kuollut neljännesmiljoona ihmistä ja yli 11 miljoonaa on paennut kodeistaan.
Syyrialaiset pakenevat paitsi oppositioliikkeiden väkivaltaa, myös oman hallintonsa omiin kansalaisiin kohdistamaa väkivaltaa.
Tasan kaksi vuotta sitten Syyriassa tehtiin hyytävä kemiallinen isku siviilejä vastaan. Vaikka syyllistä ei ole lopullisesti nimettykään, epäilykset kohdistuvat presidentti Bashar al-Assadin hallintoon.
Kemialliset aseet on sittemmin siivottu Syyriasta, mutta hallintoa epäillään yhä muun muassa kloorikaasulla täytettyjen tynnyreiden pudottelemisesta kansalaistensa niskaan.
Väkivalta kiihtyy yhä. Viikko sitten ainakin 112 ihmistä kuoli lähellä Damaskosta, kun hallinto iski omia kansalaisiaan vastaan.
Sisällissodan katveessa Irakiin ja Syyrian on noussut jihadistijärjestö Isisin hirmuvalta. Isis haluaa tappaa ja alistaa valtaansa muslimit, kristityt, juutalaiset, jesidit – kaikki, jotka eivät taivu heidän julman ideologiansa edessä.
Ihmiset pakenevat tuota hulluutta kauhun vallassa, eikä ihme.
Samaan aikaan Turkki on ilmoittanut mittansa täyttymisestä. 80 miljoonan asukkaan Turkkiin on paennut syyrialaisia jo lähes kaksi miljoonaa. Heinäkuussa Turkin EU-asioiden ministeri Volkan Bozkir sanoi kutakuinkin suoraan, että seuraava pakolaisaalto ohjataan Eurooppaan.
Heinäkuussa Turkki aloitti kurdien työväenpuolueen PKK:n asejoukkojen pommitukset, mikä vain lisää sekasortoa Turkin, Syyrian ja Irakin rajaseuduilla.
Alle viiden miljoonan asukkaan Libanonissa on jo yli miljoona syyrialaista pakolaista, Syyrian rajanaapurissa Jordaniassa yli puoli miljoonaa. Molemmat ovat kaikessa hiljaisuudessa tiivistäneet rajojaan uusilta pakolaisvirroilta.
Kaiken kukkuraksi kesä 2015 on ollut historiallisen kuuma Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tämä on saattanut omalta osaltaan sysätä pakolaisvirtoja liikkeelle kohti pohjoista.
Nyt puhutaan siis todellisista ongelmista ja todellisesta hädästä: pahimmasta Eurooppaa koettelevasta pakolaiskriisistä sitten toisen maailmansodan.
Kriisin synty ei ole meidän vikamme, mutta on oman etumme mukaista, että olemme mukana ratkaisemassa sitä.
Turvapaikanhakijoiden leimaaminen tai nationalistinen todellisuuspakoilu ovat ajanhukkaa. Kaikki voimat pitäisi keskittää Syyrian sodan selvittämiseen ja Isis-järjestön tukahduttamiseen.
Edessämme on planeetan kokoisia ongelmia. Myös ratkaisukeinojen pitää olla samaa kaliiperia.
Hätää kärsivien turvapaikanhakijoiden auttaminen on tässä urakassa vain välttämätöntä ensiapua.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun yhdessä kuukaudessa Eurooppaan saapuu yli satatuhatta siirtolaista, kertoo EU:n rajavalvontaviranomainen Frontex. Saapujien määrä oli yli kolminkertainen viime vuoden heinäkuuhun verrattuna.
Eurooppaan kohdistuva historiallisen massiivinen siirtolaiskriisi on täyttä totta. Se näkyy silmiemme edessä Välimeren turistisaarilta pieniin kainuulaiskyliin, missä ensimmäistä kertaa valmistaudutaan vastaanottamaan EU:n ulkopuolelta tulevia turvapaikanhakijoita.
Mistä moinen piikki johtuu?
Syyt löytyvät Syyrian, Irakin ja Afganistanin yhä pahenevista olosuhteista.
Toinen syy on se, että naapurimaiden pakolaiskiintiö (sanan kirjaimellisessa merkityksessä) on tullut täyteen.
Kolmas syy saattaa liittyä ilmastonmuutokseen.
Syyrian sota on jatkunut neljä ja puoli vuotta. Sodassa on kuollut neljännesmiljoona ihmistä ja yli 11 miljoonaa on paennut kodeistaan.
Syyrialaiset pakenevat paitsi oppositioliikkeiden väkivaltaa, myös oman hallintonsa omiin kansalaisiin kohdistamaa väkivaltaa.
Tasan kaksi vuotta sitten Syyriassa tehtiin hyytävä kemiallinen isku siviilejä vastaan. Vaikka syyllistä ei ole lopullisesti nimettykään, epäilykset kohdistuvat presidentti Bashar al-Assadin hallintoon.
Kemialliset aseet on sittemmin siivottu Syyriasta, mutta hallintoa epäillään yhä muun muassa kloorikaasulla täytettyjen tynnyreiden pudottelemisesta kansalaistensa niskaan.
Väkivalta kiihtyy yhä. Viikko sitten ainakin 112 ihmistä kuoli lähellä Damaskosta, kun hallinto iski omia kansalaisiaan vastaan.
Sisällissodan katveessa Irakiin ja Syyrian on noussut jihadistijärjestö Isisin hirmuvalta. Isis haluaa tappaa ja alistaa valtaansa muslimit, kristityt, juutalaiset, jesidit – kaikki, jotka eivät taivu heidän julman ideologiansa edessä.
Ihmiset pakenevat tuota hulluutta kauhun vallassa, eikä ihme.
Samaan aikaan Turkki on ilmoittanut mittansa täyttymisestä. 80 miljoonan asukkaan Turkkiin on paennut syyrialaisia jo lähes kaksi miljoonaa. Heinäkuussa Turkin EU-asioiden ministeri Volkan Bozkir sanoi kutakuinkin suoraan, että seuraava pakolaisaalto ohjataan Eurooppaan.
Heinäkuussa Turkki aloitti kurdien työväenpuolueen PKK:n asejoukkojen pommitukset, mikä vain lisää sekasortoa Turkin, Syyrian ja Irakin rajaseuduilla.
Alle viiden miljoonan asukkaan Libanonissa on jo yli miljoona syyrialaista pakolaista, Syyrian rajanaapurissa Jordaniassa yli puoli miljoonaa. Molemmat ovat kaikessa hiljaisuudessa tiivistäneet rajojaan uusilta pakolaisvirroilta.
Kaiken kukkuraksi kesä 2015 on ollut historiallisen kuuma Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tämä on saattanut omalta osaltaan sysätä pakolaisvirtoja liikkeelle kohti pohjoista.
Nyt puhutaan siis todellisista ongelmista ja todellisesta hädästä: pahimmasta Eurooppaa koettelevasta pakolaiskriisistä sitten toisen maailmansodan.
Kriisin synty ei ole meidän vikamme, mutta on oman etumme mukaista, että olemme mukana ratkaisemassa sitä.
Turvapaikanhakijoiden leimaaminen tai nationalistinen todellisuuspakoilu ovat ajanhukkaa. Kaikki voimat pitäisi keskittää Syyrian sodan selvittämiseen ja Isis-järjestön tukahduttamiseen.
Edessämme on planeetan kokoisia ongelmia. Myös ratkaisukeinojen pitää olla samaa kaliiperia.
Hätää kärsivien turvapaikanhakijoiden auttaminen on tässä urakassa vain välttämätöntä ensiapua.
Isis on tullut tunnetuksi raakuudestaan
Ulkomaat 19.8.2015 HS
Mustavalkoinen
lippu on yksi Isisin tunnuksista.
Ääri-islamilainen
Isis-järjestö nousi suuren yleisön tietoisuuteen viime vuonna.
Isis on vallannut suuria alueita Syyriasta ja Irakista ja tullut tunnetuksi raakuudestaan: joukkosurmista, mestauksista ja sieppauksista.
Ryhmä perusti viime kesänä valtaamilleen alueille kalifaatin eli ankaralla sharia-lailla hallitun uskonnollisen "valtion".
Isisin kannattajat uskovat sunni-islamin äärimmäiseen tulkintaan. Jihadistinen liike korostaa pyhää sotaa "vääräuskoisia" eli shiiamuslimeja vastaan.
Se on vihamielinen myös juutalaisia ja kristittyjä kohtaan.
Isisin tavoitteita ovat kalifaatti, taistelu "vääräuskoisia" vastaan ja jihadistien houkuttelu ympäri maailmaa. Se on saanut riveihinsä kannattajia myös Irakin ja Syyrian ulkopuolelta.
Järjestäytyneellä liikkeellä on nykyaikainen aseistus, rahoitusta ja se on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Rahansa se saa myymällä öljyä, ryöstelemällä, tekemällä sieppauksia ja saamalla lahjoituksia.
Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti ilmaiskut Isisiä vastaan viime vuonna.
Isis on vallannut suuria alueita Syyriasta ja Irakista ja tullut tunnetuksi raakuudestaan: joukkosurmista, mestauksista ja sieppauksista.
Ryhmä perusti viime kesänä valtaamilleen alueille kalifaatin eli ankaralla sharia-lailla hallitun uskonnollisen "valtion".
Isisin kannattajat uskovat sunni-islamin äärimmäiseen tulkintaan. Jihadistinen liike korostaa pyhää sotaa "vääräuskoisia" eli shiiamuslimeja vastaan.
Se on vihamielinen myös juutalaisia ja kristittyjä kohtaan.
Isisin tavoitteita ovat kalifaatti, taistelu "vääräuskoisia" vastaan ja jihadistien houkuttelu ympäri maailmaa. Se on saanut riveihinsä kannattajia myös Irakin ja Syyrian ulkopuolelta.
Järjestäytyneellä liikkeellä on nykyaikainen aseistus, rahoitusta ja se on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Rahansa se saa myymällä öljyä, ryöstelemällä, tekemällä sieppauksia ja saamalla lahjoituksia.
Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti ilmaiskut Isisiä vastaan viime vuonna.
"Isis on riesanamme kymmeniä vuosia"
HS tapasi arvostetun Isis-tutkijan Aaron Zelinin. Hänen mukaansa Isis on nykyään valtio.
Ulkomaat 19.8.2015 2:00
Kuinka
taistelu Isisiä vastaan sujuu?
Isis on menettänyt alueita Irakissa mutta saanut haltuunsa lisää alueita Syyriassa. On selvää, että se, mitä Syyriassa tällä hetkellä tehdään, ei pysäytä Isisiä – ilmaiskut tai kurdien vastarinta ei ole tarpeeksi.
Isisiä vastaan taistelevat maat eivät kuitenkaan ole valmiit sotkeutumaan sotaan yhtään enempää. Esimerkiksi Yhdysvallat voi jatkaa ilmaiskuja, mutta ei halua osallistua nykyistä enempää. Kurdit puolestaan eivät voi edetä enää kovin paljon syvemmälle arabialueille, koska paikallisväestö ei halua heitä sinne. Arvelen, että Isis on riesanamme vielä kymmeniä vuosia.
Mistä Isis saa nykyään rahoituksensa?
Suurin osa Isisin rahoituksesta tulee sisältäpäin. Vain arviolta viisi prosenttia tulee alueen ulkopuolelta, esimerkiksi rahoittajilta Persianlahden maista.
Rahanlähteitä ovat esimerkiksi öljykauppa, sieppaus ja lunnaiden vaatiminen, muinaisesineiden kauppa ja erilaiset verot ja mafia-tyyliset kiristykset.
Öljyä myydään alle maailmanmarkkinahintojen, eikä kaupanteko ole loppunut, vaikka kaupan osapuolet olisivat sodassa. Isis myy öljyä ja muita hyödykkeitä esimerkiksi turkkilaisille, kurdeille ja jopa erilaisille syyrialaisille taistelijaryhmille – kaupankäyntiä käsitellään ikään kuin erillään taisteluista.
Isisin valtaamilla alueilla työskentelee edelleen paljon ihmisiä, joille Syyrian tai Irakin valtio maksaa palkkaa, esimerkiksi opettajia ja virkamiehiä. Isis vaatii heidän palkastaan osan itselleen.
Miten tavallisen ihmisen arki Isisin valtaamilla alueilla eroaa ajasta ennen Isisiä?
Ihmiset käyvät edelleen töissä, he ostavat ruokansa samoilta toreilta ja viettävät aikaa samojen ystävien kanssa kuin ennenkin. Suurin ero on se, että he elävät nyt erilaisen lainsäädännön alla. Isis vahtii monissa paikoissa tarkasti, että heidän näkemystään islamista noudatetaan tarkoin. Ihmisten pukeutumista valvotaan, samoin heidän harrasteitaan ja uskonnon harjoittamista. Asioista, jotka aiemmin olivat normaaleja, vaikkapa tupakoinnista, voi saada ankaran rangaistuksen.
Sosiaaliturva ei ollut alueella kovin hyvä aiemminkaan, mutta nyt se on huonontunut entisestään. Isis voi myös velvoittaa ihmiset tekemään lähes mitä tahansa asioita tai töitä sen hyväksi. Siinä mielessä kyseessä on perinteinen totalitaarinen hallinto.
Onko mahdollista, että Isis valtaa edelleen lisää alueita?
Kyllä, Syyriassa se saa luultavasti vielä lisää alueita haltuunsa. Irakissa Isis oli luultavasti suurimmillaan noin vuosi sitten ja on nyt pienenemään päin. Libyassa Isis on jo ottanut haltuunsa kaupungin, mutta on epäselvää, voiko se todella edetä Libyassa kovinkaan paljon. Siellä on paljon muita voimatekijöitä, joilla on jo vahva asema. Esimerkiksi Syyriassa monet näkevät presidentti Bashar al-Assadin hallinnon ja sen joukot edelleen tärkeimpänä vihollisena.
Pitääkö Isisiä ajatella järjestönä vai valtiona?
Isis ei missään tapauksessa ole enää pelkkä järjestö, se on valtio. Se ei tietenkään ole meidän näkemyksemme mukaan normaali valtio eikä se toimi kuten suurin osa maailman valtioista.
Isis eroaa esimerkiksi al-Qaidasta siten, että sen tärkein päämäärä on saada aikaan uusi valtio. Siinä missä al-Qaida keskittyi sotaan länttä vastaan, Isis haluaa rakentaa toimivan valtion, jota se hallitsee, jossa se määrää lain, kantaa veroja ja niin edelleen. Isisin julkaisemissa kartoissa sen hallitsemia alueita kutsutaan Islamilaiseksi valtioksi, ei Syyriaksi tai Irakiksi. Paikalliset luultavasti katsovat edelleen elävänsä vaikkapa Irakissa.
Mikä on naisten asema Isisissä?
Jotkut naiset ovat liittyneet Isisiin ajatellen, että voisivat osallistua taisteluihin. Niin ei tapahdu, koska Isisissä ei katsota, että naiset voisivat taistella. Naisia tarvitaan esimerkiksi tarkastuspisteillä, koska miehet eivät voi tehdä ruumiintarkastuksia naisille. Isisin naiset myös valvovat paikoissa, joihin miehet eivät voi mennä. He varmistavat esimerkiksi, että naiset suorittavat rukouksensa sääntöjen mukaan, tarkkailevat heidän pukeutumistaan ja niin edelleen.
Tärkein naisten tehtävä on kuitenkin kasvattaa lapsista Isisin uskollisia alamaisia ja taistelijoita. Jotkut naiset osallistuvat myös pienten, 4–10-vuotiaiden lasten opettamiseen.
Isis on menettänyt alueita Irakissa mutta saanut haltuunsa lisää alueita Syyriassa. On selvää, että se, mitä Syyriassa tällä hetkellä tehdään, ei pysäytä Isisiä – ilmaiskut tai kurdien vastarinta ei ole tarpeeksi.
Isisiä vastaan taistelevat maat eivät kuitenkaan ole valmiit sotkeutumaan sotaan yhtään enempää. Esimerkiksi Yhdysvallat voi jatkaa ilmaiskuja, mutta ei halua osallistua nykyistä enempää. Kurdit puolestaan eivät voi edetä enää kovin paljon syvemmälle arabialueille, koska paikallisväestö ei halua heitä sinne. Arvelen, että Isis on riesanamme vielä kymmeniä vuosia.
Mistä Isis saa nykyään rahoituksensa?
Suurin osa Isisin rahoituksesta tulee sisältäpäin. Vain arviolta viisi prosenttia tulee alueen ulkopuolelta, esimerkiksi rahoittajilta Persianlahden maista.
Rahanlähteitä ovat esimerkiksi öljykauppa, sieppaus ja lunnaiden vaatiminen, muinaisesineiden kauppa ja erilaiset verot ja mafia-tyyliset kiristykset.
Öljyä myydään alle maailmanmarkkinahintojen, eikä kaupanteko ole loppunut, vaikka kaupan osapuolet olisivat sodassa. Isis myy öljyä ja muita hyödykkeitä esimerkiksi turkkilaisille, kurdeille ja jopa erilaisille syyrialaisille taistelijaryhmille – kaupankäyntiä käsitellään ikään kuin erillään taisteluista.
Isisin valtaamilla alueilla työskentelee edelleen paljon ihmisiä, joille Syyrian tai Irakin valtio maksaa palkkaa, esimerkiksi opettajia ja virkamiehiä. Isis vaatii heidän palkastaan osan itselleen.
Miten tavallisen ihmisen arki Isisin valtaamilla alueilla eroaa ajasta ennen Isisiä?
Ihmiset käyvät edelleen töissä, he ostavat ruokansa samoilta toreilta ja viettävät aikaa samojen ystävien kanssa kuin ennenkin. Suurin ero on se, että he elävät nyt erilaisen lainsäädännön alla. Isis vahtii monissa paikoissa tarkasti, että heidän näkemystään islamista noudatetaan tarkoin. Ihmisten pukeutumista valvotaan, samoin heidän harrasteitaan ja uskonnon harjoittamista. Asioista, jotka aiemmin olivat normaaleja, vaikkapa tupakoinnista, voi saada ankaran rangaistuksen.
Sosiaaliturva ei ollut alueella kovin hyvä aiemminkaan, mutta nyt se on huonontunut entisestään. Isis voi myös velvoittaa ihmiset tekemään lähes mitä tahansa asioita tai töitä sen hyväksi. Siinä mielessä kyseessä on perinteinen totalitaarinen hallinto.
Onko mahdollista, että Isis valtaa edelleen lisää alueita?
Kyllä, Syyriassa se saa luultavasti vielä lisää alueita haltuunsa. Irakissa Isis oli luultavasti suurimmillaan noin vuosi sitten ja on nyt pienenemään päin. Libyassa Isis on jo ottanut haltuunsa kaupungin, mutta on epäselvää, voiko se todella edetä Libyassa kovinkaan paljon. Siellä on paljon muita voimatekijöitä, joilla on jo vahva asema. Esimerkiksi Syyriassa monet näkevät presidentti Bashar al-Assadin hallinnon ja sen joukot edelleen tärkeimpänä vihollisena.
Pitääkö Isisiä ajatella järjestönä vai valtiona?
Isis ei missään tapauksessa ole enää pelkkä järjestö, se on valtio. Se ei tietenkään ole meidän näkemyksemme mukaan normaali valtio eikä se toimi kuten suurin osa maailman valtioista.
Isis eroaa esimerkiksi al-Qaidasta siten, että sen tärkein päämäärä on saada aikaan uusi valtio. Siinä missä al-Qaida keskittyi sotaan länttä vastaan, Isis haluaa rakentaa toimivan valtion, jota se hallitsee, jossa se määrää lain, kantaa veroja ja niin edelleen. Isisin julkaisemissa kartoissa sen hallitsemia alueita kutsutaan Islamilaiseksi valtioksi, ei Syyriaksi tai Irakiksi. Paikalliset luultavasti katsovat edelleen elävänsä vaikkapa Irakissa.
Mikä on naisten asema Isisissä?
Jotkut naiset ovat liittyneet Isisiin ajatellen, että voisivat osallistua taisteluihin. Niin ei tapahdu, koska Isisissä ei katsota, että naiset voisivat taistella. Naisia tarvitaan esimerkiksi tarkastuspisteillä, koska miehet eivät voi tehdä ruumiintarkastuksia naisille. Isisin naiset myös valvovat paikoissa, joihin miehet eivät voi mennä. He varmistavat esimerkiksi, että naiset suorittavat rukouksensa sääntöjen mukaan, tarkkailevat heidän pukeutumistaan ja niin edelleen.
Tärkein naisten tehtävä on kuitenkin kasvattaa lapsista Isisin uskollisia alamaisia ja taistelijoita. Jotkut naiset osallistuvat myös pienten, 4–10-vuotiaiden lasten opettamiseen.
Suomi ei voi panna rajojaan kiinni
Pääkirjoitus
24.8.2015 1:59
Helsingin
Sanomat
"Pakolaisvyöry asettaa Suomen uuteen tilanteeseen, jossa Suomi ei voi laistaa vastuutaan. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) on todennut osuvasti, ettei ole sellaista maailmaa, jossa me laitamme rajat kiinni."
"Uusi tilanne koettelee hallituspuolueiden välejä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) toivoo, että hallitus pystyy käsittelemään asiaa myös humaanista näkökulmasta. Keskustan johto puolestaan pyysi kuluneella viikolla poikkeuksellisen tunteikkaasti myötätuntoa Syyrian sotapakolaisten hädälle. Soini sen sijaan pitää kiinni hallitusohjelman kirjauksista, vaikka pakolaiskriisi on pahentunut oleellisesti siitä, kun hallitusohjelma kirjoitettiin."
Itä-Savo kirjoittaa, että pakolaisongelma on Euroopan yhteinen.
"Eurooppa on pahimman siirtolais- ja pakolaisongelman edessä sitten toisen maailmansodan. Heinäkuun loppuun mennessä Eurooppaan oli jo pyrkinyt 340 000 ihmistä."
"Ongelman perimmäiset syyt ovat kaikkien tiedossa. Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta virtaa kohti Eurooppaa väkeä, joka joko pakenee sotia ja epävakaita oloja tai sitten etsii vanhalta mantereelta parempia elämisen olosuhteita."
"Tähän kansainvaellukseen ei voi vaikuttaa millään muulla kestävällä keinolla kuin pakolaisten ja siirtolaisten kotimaiden olojen vakauttamisella ja kohentamisella. Se on kuitenkin tavoite, jonka toteuttamiseen ei lyhyellä tähtäimellä ole olemassa keinoja. Siksi Suomen on osana Euroopan unionia tehtävä oma osansa ongelman hoitamisessa."
Pohjalainen vertaa maahanmuuttokeskustelua Ruotsissa ja Suomessa.
"Ruotsin media ja vakiintuneet poliittiset puolueet pyrkivät pitkään hallitsemaan muukalaisvastaista mielialaa sysäämällä Ruotsidemokraatit kokonaan syrjään poliittisesta keskustelusta. Ruotsalainen patoamisstrategia on osoittautumassa paitsi kansanvaltaisesti epäilyttäväksi myös lopputulosta ajatellen epäonnistuneeksi."
"Näyttää siltä, että suomalainen käytäntö sitouttaa eri äänet perinteiseen poliittiseen vaikuttamiseen toimii paremmin kuin syrjään sysääminen. Pulina käy kiistämättä välillä epämiellyttävänä, mutta toisaalta monipuolinen julkinen keskustelu tekee selvää pahimmista rimanalituksista ja ohjaa näkökulmia järkevämmille urille."
Työllisyystavoite kaipaa lisää maahanmuuttoa
Kotimaa
23.8.2015 2:00 23.8.2015 7:56
Kolumni
Paavo
Rautio Helsingin Sanomat
Kirjoittaja
on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.
Yhtäällä ovat ne, joilla on halu panna ovi lukkoon, ikkuna tukkoon ja piipun päälle hattu. He muistuttavat maahanmuuton aiheuttavan liian paljon sopeutumisongelmia ja kasvattavan sosiaalimenoja.
Toisaalla lasketaan toisin. Koska tuottavuus mataa, talouskasvu on tehtävä kasvattamalla työpanosta. Suomessa työvoimaa kuitenkin virtaa pois työmarkkinoilta. Jostain olisi saatava työvoimaa tilalle.
Järkevä keskustelu vaatisi, että sekä ongelmat että mahdollisuudet huomioitaisiin. Kyllä, maahanmuutto tuo ongelmia. Kyllä, se tuo myös etuja. Kumpaa enemmän? Miten mitaten? Jos syntyy enemmän haittoja, voisiko niitä pienentää?
Kahden "kyllän" yhteensovittaminen on hankalaa tasapainoilua, sillä pohdintaan osallistuvat pelkäävät saavansa leiman otsaansa. "Meidän puolella tai meitä vastaan" -ilmapiiri ei houkuttele osallistumaan.
Keskustelua kannattaa suhteellistaa tilastoilla. Alkuvuonna Suomesta turvapaikkaa on hakenut yli 5 000 ihmistä. Lukema kasvaa vielä. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli 3 600.
Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere arvioi, että Saksaan saapuu tänä vuonna 800 000 ihmistä hakemaan turvapaikkaa. Määrä olisi kaikkien aikojen ennätys Saksassa. Se vastaisi Helsingin ja Vantaan yhteenlaskettua asukasmäärää. Suomen väestöön suhteutettuna luku merkitsisi lähes mikkelillistä vuodessa. Emme ole lähelläkään sitä.
Tämän vuoden lukemat ovat lisäksi poikkeuksellisia Syyrian kriisin vuoksi.
Näihin suhteutuksiin voi suhtautua – taas – kaksijakoisesti. Rajoja nostaville ne ovat varoitus: Saksan tilanne todistaa, että tulijoille on rakennettava pian esteitä. Toinen vastaus on, että Saksan talous voi hyvin ja maassa on käytännössä täystyöllisyys. Maa imee tulijoita ja voi saada heistä taloudellista etua.
Vaikka työttömyysprosentti kasvaa, meillä on kaiken aikaa huomattava määrä työpaikkoja auki.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun aikana yli 68 000 avonaista työpaikkaa. Osa niistä on ollut auki pitkään. Täystyöllisyyttä ei pidä rajojen raottajan odottaa, koska työvoimasta on pulaa myös aikana, jolloin työttömyys kasvaa.
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (3/2015) tutkijat Jussi Pyykkönen ja Mika Gissler laskevat, miten hallituksen aikeet työllisyyden kasvattamisesta onnistuisivat. Juha Sipilän (kesk) hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin.
Kun suhteuttaa väestöennusteet – ikääntymisen ja huoltosuhteen heikentymisen – tulossa oleviin hyvinvointipalvelujen kustannuksiin, työllisten osuuden pitäisi olla pitkällä aikavälillä vielä suurempi.
Jos hyvinvointiyhteiskunnan halutaan kestävän, tavoitteeksi pitäisi ottaa 75 prosentin työllisyysaste sekä työllisten määrän kasvattaminen 200 000 ihmisellä vuoteen 2025 mennessä. Tähän ei tutkijoiden mielestä päästä mitenkään muuten kuin lisäämällä maahanmuuttoa. Jos tätä yritettäisiin kotimaisin voimin, työttömyysasteen pitäisi Pyykkösen ja Gisslerin mukaan painua kahteen prosenttiin.
Näin pieniin lukemiin ei kuitenkaan päästä. Työmarkkinoilla on aina kohtaanto-ongelmia: työtä on siellä, missä ei ole työttömiä, ja tarjolla on työtä, johon ei ole sopivia tai halukkaita hakijoita. Lisäksi Suomesta muutetaan pois. Tammi–heinäkuussa lähtijöitä oli 7 500.
Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvuun voi suhtautua myös "fatalistisesti": tulijoiden määrä kasvaa väistämättä. Kun näin on ja Suomen talous tarvitsee työvoimapanoksen kasvattamista, tilanne kannattaa kääntää eduksi. On järkevää muuttaa lyhyen aikavälin kuluja pitkän aikavälin tuotoiksi.
Jotta tulijat työllistyisivät, heidän sopeuttamiseensa tarvitaan lisää resursseja. Jos näin ei tehdä, Pyykkösen ja Gisslerin laskelman pohjalta päädytään siihen, että tulojen sarakkeeseen siirrettävissä olevia pidetään kulujen sarakkeessa.
Jos sopeutusta lisätään, päättäjä saa kyllä kuulla kunniansa kuumentuneessa maahanmuuttoväittelyssä. Mutta tällä mieliharmilla ei ehkä ole kansantaloudellista merkitystä.
EU-maat aikovat jakaa siirtolaisia vapaaehtoisuuden pohjalta
Kotimaa 26.6.2015 2:00
Suomi
ja muut EU-maat ovat valmiita auttamaan Italiaa ja Kreikkaa
siirtolaispaineissa, mutta vapaaehtoispohjalta. EU-johtajat
käsittelivät asiaa torstai-iltana Brysselissä.
"Meillä ei ole jäsenmaiden yksimielisyyttä pakollisista siirtolaiskiintiöistä", Eurooppa-neuvoston puolalainen puheenjohtaja Donald Tusk sanoi kokoukseen saapuessaan.
EU-komissio on esittänyt, että 40 000 Italiaan ja Kreikkaan saapunutta turvapaikanhakijaa pitäisi jakaa seuraavan kahden vuoden aikana muihin jäsenmaihin. Vastavuoroisesti Italian ja Kreikan tulee tehostaa siirtolaisten rekisteröintiä ja turvapaikkatarpeen selvittämistä.
"Heinäkuun aikana jaetaan se 40 000 maakohtaisesti, ja siinä lähdetään vapaaehtoisuuden pohjalta", sanoi myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) huippukokouksen alla.
Vetovastuun turvapaikanhakijoiden jakamisesta ottaa heinäkuun alussa EU-puheenjohtajuuden aloittava Luxemburg. Suomen vastaanottama lukumäärä selviää myöhemmin. Komission alkuperäisessä esityksessä Suomelle oli tulossa 792 turvapaikanhakijaa. Lukeman uskotaan pysyvän suurin piirtein samana.
Sipilän mielestä EU-keskustelu on keskittynyt liikaa siihen, miten 40 000 turvapaikanhakijaa jaetaan: "Tämä on vähän vastenmielinenkin näkökulma, kun puhutaan ihmisistä ja puhutaan kaupankäynnistä ja siitä, kuka ottaa minkäkin verran."
Heinäkuussa EU:n onkin tarkoitus aloittaa myös rajaturvallisuusvirasto Frontexin vahvistaminen. EU-maille on myös määrä luoda yhteinen lista maista, joihin turvapaikanhakija voidaan palauttaa. Unionin houkuttelevuutta tulijoiden silmissä halutaan vähentää.
Italia ja Kreikka ovat olleet vaikeuksissa, koska suuri osa Välimeren ylittävistä kiikkeristä siirtolaispaateista rantautuu ensimmäisenä niiden rannikolle. Kolmas merkittävä muuttoliikereitti kulkee Unkarin kautta. Unkarissa jätettiin tämän vuoden tammi-maaliskuussa EU-maista toiseksi eniten turvapaikkahakemuksia – Saksa oli ykkönen.
"Meillä ei ole jäsenmaiden yksimielisyyttä pakollisista siirtolaiskiintiöistä", Eurooppa-neuvoston puolalainen puheenjohtaja Donald Tusk sanoi kokoukseen saapuessaan.
EU-komissio on esittänyt, että 40 000 Italiaan ja Kreikkaan saapunutta turvapaikanhakijaa pitäisi jakaa seuraavan kahden vuoden aikana muihin jäsenmaihin. Vastavuoroisesti Italian ja Kreikan tulee tehostaa siirtolaisten rekisteröintiä ja turvapaikkatarpeen selvittämistä.
"Heinäkuun aikana jaetaan se 40 000 maakohtaisesti, ja siinä lähdetään vapaaehtoisuuden pohjalta", sanoi myös pääministeri Juha Sipilä (kesk) huippukokouksen alla.
Vetovastuun turvapaikanhakijoiden jakamisesta ottaa heinäkuun alussa EU-puheenjohtajuuden aloittava Luxemburg. Suomen vastaanottama lukumäärä selviää myöhemmin. Komission alkuperäisessä esityksessä Suomelle oli tulossa 792 turvapaikanhakijaa. Lukeman uskotaan pysyvän suurin piirtein samana.
Sipilän mielestä EU-keskustelu on keskittynyt liikaa siihen, miten 40 000 turvapaikanhakijaa jaetaan: "Tämä on vähän vastenmielinenkin näkökulma, kun puhutaan ihmisistä ja puhutaan kaupankäynnistä ja siitä, kuka ottaa minkäkin verran."
Heinäkuussa EU:n onkin tarkoitus aloittaa myös rajaturvallisuusvirasto Frontexin vahvistaminen. EU-maille on myös määrä luoda yhteinen lista maista, joihin turvapaikanhakija voidaan palauttaa. Unionin houkuttelevuutta tulijoiden silmissä halutaan vähentää.
Italia ja Kreikka ovat olleet vaikeuksissa, koska suuri osa Välimeren ylittävistä kiikkeristä siirtolaispaateista rantautuu ensimmäisenä niiden rannikolle. Kolmas merkittävä muuttoliikereitti kulkee Unkarin kautta. Unkarissa jätettiin tämän vuoden tammi-maaliskuussa EU-maista toiseksi eniten turvapaikkahakemuksia – Saksa oli ykkönen.
